Matkalla tulevaisuuteen. Mitä vuosi 2019 tuo tullessaan?

On selvää, että vahvat brändit tulevat ottamaan haltuunsa tulevaisuuden markkinat. Tämä tulee näkymään ensi vuonna varmasti entistä selkeämmin. Kuluttajien sitouttaminen on tänä päivänä vastaavasti yhä haasteellisempaa. Jotta me kuluttajina haluaisimme sitoutua brändeihin, odotamme, että ne yllättäisivät, olisivat erilaisia, jakaisivat samat arvot kanssamme, kehittyisivät, sekä olisivat osa arkeamme. Tämä ei ole kaikista helpoin palvelulupaus täytettäväksi. Tulisi myös muistaa, että päivittäisostopäättäjiä on tällä hetkellä kolmesta eri sukupolvesta, ja jokaista heitä tulisi puhutella eri tavalla. Tulemme siis varmasti ensi vuoden aikana näkemään useamman selkeästi mielipiteitä jakavan kampanjan. Tältä vuodelta hyvänä erimerkkinä Niken viimeisin Just Do It -kampanja Colin Kaepernickin kanssa, joka oli huikean hieno menestys nostaen Niken myyntiä jopa 61 prosentilla.

Miten voimme kansainvälistyä ja miten selviämme kansainvälisessä kilpailussa? Kilpailu tulee kovenemaan joka saralla. Maailma on kuluttajalle täysin avoin, ja suomalaiset yritykset tulevat menettämään kuluttajien rahoja ulkomaille yhä enemmän. Kansainväliset toimijat tarjoavat yrityksille kuitenkin myös mahdollisuuksia. Muun muassa Amazonin kautta yrityksen on helppo lähteä kokeilemaan omien tuotteidensa menekkiä kansainvälisillä markkinoilla, ja saavuttaa suhteellisen pienillä kustannuksilla globaalit markkinat. Isojen jättien tuomat mahdollisuudet omalle liiketoiminnalle kannattaa miettiä myös eri näkökulmista. Uskonkin, että oikein toteutetulla strategialla, monella kotimaisella yrityksellä olisi tässä merkittäviä kaupallisia mahdollisuuksia.

Isot kansainväliset toimijat laajentavat toimintaansa yhä edelleen. Ne omistavat isoimman varannon kuluttajien datasta, ja datan määrä tulee kasvamaan varmasti jatkossakin. Onkin mielenkiintoista seurata näiden toimijoiden seuraavia askeleita. Itse uskon vahvasti, että tulevina vuosina suomalaisetkin kuluttajat tulevat viettämään aikaansa entistä tiiviimmin kansainvälisten jättien tuotteiden ja palveluiden parissa. Nytkin Amazon on juuri lanseerannut noin 70 uutta tuotetta, sisältäen esimerkiksi mikron ja seinäkellon, jotka toimivat Amazon Echon puheohjauksella. Ensi vuonna isoin Suomea mullistava yksittäinen tapahtuma tulee mahdollisesti olemaan Amazonin laajentuminen Pohjoismaihin ja ennen kaikkea Suomeen. Siinä missä kotimaisilla yrityksillä voi olla jatkossa hankaluuksia kilpailla rajattomat budjetit omaavan kansainvälisen jätin lähes identtistä tuote- ja palvelutarjoamaa vastaan, näen sen sijaan mahdollisuuden erikoistumiselle ja inspiraation tarjoamiselle tietyille nimenomaisille kohderyhmille.

Nuorissa on tulevaisuus. He ovat tulevaisuuden ostopäättäjiä, ja moni yritys onkin jo alkanut kiinnittää tähän huomiotaan. Tulemme varmasti miettimään tätä entistä enemmän ensi vuonna, sillä tämä tarkoittaa myös uudenlaista tapaa kohdata ja puhutella kuluttajaa. Z-sukupolvea edustava henkilö on jo hyvin erilainen kuluttaja kuin me edellisiin sukupolviin kuuluvat. Tämä nuori toivo ei nimittäin ole se helpoin markkinoijan tavoitettava, brändiin sitoutumisesta puhumattakaan!

Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä paljon, mutta suuret avaukset nimenomaan markkinoinnin osalta toistaiseksi puuttuvat. Viimeisimmässä Economistissa todettiinkin, että Euroopan tasolla ollaan monin verroin jäljessä Kiinaa ja Amerikkaa, jotka ovat selkeät kärkimaat myös datan keräämisessä. Tässä hetkessä meidän kaikkien tulisi jo kiirehtiä tekoälyn hyödyntämisen kehittämisessä. Uskon, että vähintäänkin tulemme näkemään entistä enemmän personoitua ja kuluttajadataan pohjautuvaa älykästä sisältöä ja mainontaa, jota on ohjattu tekoälypohjaisilla tekniikoilla.

Odotamme sisällöltä yhä enemmän – kuluttajina haluamme yllättyä sisällöistä ja kokea ne entistä enemmän juuri itsellemme tarkoitetuiksi. Sisältömarkkinoinnista – monessa muodossaan – on tullut selkeä trendi yrityksissä. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että sisältöä teetetään kevyesti ja uskotaan sen puhuttelevan kuluttajaa. Nyt on viimeistään aika huomata laadukkaan sisällön merkitys, sillä ei ole yhdentekevää, millaista sisältöä tuotamme taistellessamme kuluttajien ajasta monen muun sisällön ja brändin kanssa. Oath Content Study -tutkimuksen mukaan jo tänä päivänä jopa 85% kuluttajista odottaa sisällön olevan relevanttia juuri heille, eikä tämä kehitystrendi ole menossa alaspäin.

Odotettavissa kasvua (yllätys!). Kuluttajat ostavat yhä enemmän tuotteita ja palveluja verkkokauppojen kautta, mutta ikävä kyllä kasvu ei kuitenkaan välttämättä koidu suomalaisten verkkokauppojen hyödyksi. Kuluttajat haluavat säästää aikaa ja rahaa. Tämä ohjaa yhä useampia asiakkaita verkkokauppoihin. Verkkokauppojen taas vastaavasti täytyy kehittyä yllä jo osin mainituilla tavoilla ja mukautua kuluttajien arkeen nykyistä nopeammin saadakseen suomalaisten kuluttajien eurot itselleen.

Meille kaikille on jo tänä päivänä kertynyt paljon erityyppistä dataa esimerkiksi asiakkaista, asiakkaiden ostokäyttäytymisestä, toiminnasta tai kampanjoista. Pelkkä data on kuitenkin vain numeroita, jos yritys ei keskitä resurssejaan datan analysoimiseen ja analyysin tulosten yhdistämiseen liiketoimintaansa. Tärkeintä on pystyä sitomaan tulokset asiakasymmärrykseen, sillä vain niin syntyy ”älyä”, joka nopeuttaa reagointiamme, sekä tuottaa tehoja myynnin ja markkinoinnin tekemiseen.

Yritysten vastuullisuus kuluttajien datan käyttämisestä kasvaa, mutta samanaikaisesti kasvavat myös kuluttajien vastareaktiot. Kuluvan vuoden aikana kuluttajat ovat jo saaneet jonkinlaisen käsityksen siitä, miten heidän tietojaan digitaalisesti kerätään, ja miten niitä voidaan kaupallisissa tarkoituksissa käyttää. Kuluttajat tulevat monilta osin valveutuneimmaksi, joka saattaa johtaa vastareaktioon ja pyrkimykseen estää tiedon keräämistä. Yritykset vastaavasti alkavat valmistautumaan sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksen, ”ePrivacy Regulationin”, voimaantuloon, jonka myötä joudumme todennäköisesti taas uudelleen tarkastelemaan datan keräämistä ja käyttämistä.

Äänen käyttö monessa mielessä tulee kasvamaan merkittävästi. Kuluttajina ohjaamme ja viestimme entistä enemmän äänellä ja käytämme äänisisältöjä. Myös älykaiuttimien määrä suomalaisten kodeissa tulee varmasti kasvamaan. Yritysten toiminnassa (ja markkinoinnissa) mietimme, mikä on brändimme ääni ja miten olemme brändinä osa kuluttajien kuluttamaa sisältöä ja miten saamme sitä kautta uusia kohtaamispisteitä.

Päivi Vaipuro työskentelee myyntijohtajana A-lehtien mediamyynnissä. Hän on ollut rakentamassa monikanavaisia ratkaisuja ideasta kauppaan yhdessä yritysasiakkaiden kanssa vuodesta 2006, sekä osallistunut asiakkaidensa markkinointistrategian rakentamiseen ja kehittämiseen.