Vaikuttava vaikuttajamarkkinointi – poimi asiantuntijoiden neuvot vuodelle 2022

Vaikuttajamarkkinointi toimii ja tuottaa tuloksia. 72 % vaikuttajamarkkinointia hyödyntävistä yrityksistä tunnistaa vaikuttajamarkkinoinnin kautta saatujen asiakkaiden laadun. Onnistuminen vaatii kuitenkin panostuksia.

Suomessakin edelläkävijäorganisaatiot, kuten Elisa, ovat huomanneet, että paras vaikuttavuus saavutetaan liittämällä vaikuttajamarkkinointi osaksi markkinointisuunnitelmia ja tekemällä tavoitteellista, mitattavaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä sellaisten vaikuttajien kanssa, jotka jakavat yrityksen arvot – ja tavoittavat halutut kohderyhmät.

Vuoden 2021 lähestyessä loppuaan monissa yrityksissä aletaan pian pohtia vaikuttajamarkkinoinnin roolia seuraavan vuoden suunnitelmissa. Kysyimme A-lehtien vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijoilta, miten vaikuttavaa vaikuttajamarkkinointia tehdään.

”Vaikuttajia on moneen lähtöön, nanovaikuttajista megavaikuttajiin ja kaikkea siltä väliltä. Ei ihme, että brändille sopivan vaikuttajakumppanin löytäminen voi olla haastavaa. Onneksi me voimme auttaa”, nauraa A-lehdillä tuottajana työskentelevä Karoliina Alanne.

Ensimmäisenä Alanne kysyy vaikuttajamarkkinoinnin palveluista kiinnostuneelta asiakkaalta siitä, kenet tämä haluaa tavoittaa, sillä eri vaikuttajilla on erilaisia seuraajaprofiileja. Samalla hän muistuttaa, ettei seuraajien lukumäärä kerro kaikkea, vaan on syytä huomioida myös muita mittareita – kuten se, kuinka paljon vaikuttaja on seuraajiensa kanssa vuorovaikutuksessa.

”Somesisältöjen sitoutumisaste on seuraajaprofiilin ohella toinen hyvä mittari. Se paljastaa, minkä verran vaikuttaja oikeasti vaikuttaa seuraajiinsa”, Alanne kertoo.

Alanteen mukaan oikeiden vaikuttajien valinta on, tavoitteiden asettamisen jälkeen, tärkein päätös, joka vaikuttajamarkkinointiin liittyy. Vaikuttavassa vaikuttajamarkkinoinnissa on kyse aidosta kumppanuudesta yrityksen ja vaikuttajan välillä, ja kumppanuuden perustan on oltava kunnossa. Siksi yhteiset arvot, kuten vastuullisuus, ovat tärkeä lähtökohta yhteistyölle.

”Vaikuttajat saattavat kieltäytyä yhteistyöstä, jos arvot eivät kohtaa”, Alanne muistuttaa.

Moni markkinointipäättäjä ei välttämättä tiedä, miten vaikuttajayhteistyöstä saadaan eniten irti. Helposti käy niin, että vaikuttaja pyydetään mukaan valmiiksi suunniteltuun projektiin ikään kuin allekirjoittajaksi. Tällöin myös kanavavalinnat rajoittuvat usein ennalta määriteltyihin.

A-lehtien tuottaja Hanna Haavisto on sitä mieltä, että yritys hyötyy enemmän, jos luovuudelle annetaan tilaa niin sisältöjen kuin kanavavalintojen osalta.

”Vaikuttajat ovat luovia ja tuottavat itsensä näköistä sisältöä. Miksi ihmeessä tätä ei hyödynnettäisi?”, Haavisto kysyy.

Haavisto jatkaa kertomalla A-lehtien ja Värisilmän välisestä vaikuttajamarkkinoinnin yhteistyöstä, jota sisustusarkkitehti ja Pihkala-blogin kirjoittaja Maija Rasila oli mukana suunnittelemassa ja jossa Rasilan luovuutta ja näkyvyyttä hyödynnettiin monikanavaisesti.

”Yhteistyö sisälsi neljä blogipostausta, joihin hän ohjasi liikennettä Instagram-postauksilla. Tämän lisäksi tuotimme saman lähdeaineiston pohjalta yhteensä neljä advertoriaalia printtilehtiimme ja kolme natiiviartikkelia Meillakotona.fi verkkopalveluun. Lisäksi asiakkaalla oli mahdollisuus julkaista sisältöjä omilla sivuillaan”, Haavisto kertoo.

Vaikuttajamarkkinoinnin suurin potentiaali saavutetaan yrityksen ja vaikuttajan pitkäjänteisellä kumppanuudella. A-lehtien luovien ratkaisujen tiimin vetäjä Mervi Rantakari kertoo tähän olevan monta syytä.

”Pitkäjänteinen yhteistyö on tuloksellisempaa ja mitattavampaa kuin sarja erillisiä toimenpiteitä. Tällöin vaikuttajamarkkinointi voidaan myös ottaa osaksi markkinoinnin strategista kokonaisuutta ja liittää se yhdeksi toimenpiteeksi tai kanavavalinnaksi suuremmissa kampanjakokonaisuuksissa”, Rantakari toteaa.

Yhtä tärkeä syy on myös molemminpuolisen sitoutuneisuuden ja markkinoinnin vaikuttavuuden parantuminen pitkään jatkuneen yhteistyön seurauksena.

”Kun yhteistyö syvenee, näkyy tämä sisällöissä ja tuloksissa.”

Aikaisemmin henkilökohtainen blogi oli tärkein vaikuttajamarkkinoinnin kanava, mutta se on saanut rinnalleen sosiaalisen median kanavat Instagramin, YouTuben, TikTokin ja Facebookin. Kanavien pirstaloituminen on saanut jotkut julistamaan blogin kuolemaa, mutta Rantakari on eri mieltä.

Rantakari uskoo, että kyse on pikemminkin siitä, että vaikuttajat hyödyntävät eri kanavia eri tarkoituksiin. Tämä markkinoijien on syytä ottaa huomioon.

”Moni keveämpi sisältö on helpompi tuottaa ja kuluttaa esimerkiksi Instagramissa. Mutta kun puhutaan monimutkaisemmin selitettävästi asioista, on blogi edelleen hyvä kanava verrattuna esimerkiksi lyhyisiin Instagram Storyihin. Blogi on myös markkinoijan näkökulmasta hyvä valinta myös siksi, että hakukoneet löytävät sen, ja kiinnostavalla sekä informatiivisella postauksella on pitkä elinkaari”, Rantakari sanoo.