Puhu mielenterveydestä & muut nuorten toiveet medialle korona-aikana
Tämä artikkeli on toinen osa #Nuoretmyös-hankkeen juttusarjaa, jossa jaetaan pitkin vuotta havaintoja nuorten ja median suhteesta. Juttu pohjautuu #MPkorona-kyselyyn, jonka toteuttivat maalis-huhtikuussa 2020 nuortenmedia Demi, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Väestöliitto, Pelastakaa Lapset ja Nuorten mielenterveysseura Yeesi. Kyselyyn vastasi yli 1100 13–19-vuotiasta. Lisäksi taustatietona hyödynnetään alustavia tutkimustuloksia #Nuoretmyös-kyselystä.
1. Älä lietso uhkakuvia – nuoret arvostavat koronakriisissä totuudenmukaisuutta
”Uutismedioita seuraamalla koen, että pysyn mukana maailman menossa. Keltainen media antaa välillä liioitellun kuvan, ja siksi on tärkeää, että osaa kohdistaa lähteisiin kiritiikkiä. THL ja terveydenhuollon alan ammattilaiset antavat lausuntoja, joita on helppo seurata.”
Median edustajat, teitä tarvitaan etenkin nyt! #MPkorona-kyselyyn vastanneet kertovat saaneensa hyödyllisintä tietoa koronaviruksesta uutismedioista, kuten Yleltä ja Helsingin Sanomista, sekä viranomaisilta, kuten THL:lta. Nuoret toivoivat median keskittyvän olennaiseen yksittäistapausten sijaan ja välttävän spekulointia turhilla uhkakuvilla.
Vertaisten, kuten kavereiden ja somevaikuttajien, kautta saatua tietoa ei koettu tässä asiassa kovin hyödylliseksi – vaikka Z-sukupolven mediankäytössä muuten korostuukin tarve samaistuttavalle ja kahdenväliselle vuorovaikutukselle.
Nuorten vastauksissa korostuu ihanne totuudenmukaisesta uutisoinnista: esimerkiksi somessa koronatilanteesta leviää paljon väärää tietoa, mutta nuoret kokevat, että voivat luottaa ammattitoimittajiin.
2. Vastaa arkisiin kysymyksiin – nuoret kaipaavat tietoa koronapandemian vaikutuksista omaan elämään
”Olen miettinyt, että milloin koulu alkaa taas normaalisti ja kuinka kauan tämä koronahässäkkä kestää. Milloin pääsen reissuun ja riparille, johon mun piti päästä tänä kesänä? Milloin pääsen uimahalliin ja salille tai näkemään ystäviä?”
”Suojaavatko hengityssuojaimet oikeasti? Voiko tartunnan saada uudelleen? Onko se totta, että asiakaspalvelijat eivät ole suuremmassa tartuntavaarassa työnsä takia?”
Media ei saa unohtaa nuorten omaan arkeen liittyviä kysymyksiä. Virukseen liittyvien faktojen lisäksi nuoria askarrutti erityisesti koronatilanteen vaikutukset koulunkäyntiin, kesälomaan, kavereiden näkemiseen, kesätöihin, harrastuksiin…
Koronatilanteessa nuoret arvostavat monipuolista tietoa perusasioista – ihan kuten aikuisetkin. Tietoa kaivataan koronan vaikutusten kestosta sekä virukseen liittyvistä yksityiskohdista, kuten oireista, tarttumistavoista ja viruksen alkuperästä.
Monet vastaajat toivoivat myös konkreettisia ja selkeitä nuoren omaan elämään liittyviä toimintaohjeita, kuten vinkkejä etäopiskeluun ja turvalliseen liikkumiseen ulkona. Ja toisaalta ei saa unohtaa käsitellä myös jotain ihan muuta, minkä avulla nuoret saavat ajatukset pois koronatilanteesta.
3. Puhu mielenterveydestä – nuoret tarvitsevat vertaistukea sekä tietoa auttavista tahoista korona-aikana
”Ahdistus on valtava, samoin yksinäisyys. Koen, että seinät kaatuvat päälleni, sillä asia mistä saan eniten voimaa, on ihmisten seura. Harrastukset, koulunkäynti sekä ystävien tapaaminen pitävät minut niin kiireisenä, etten ehdi ajatella synkkiä ajatuksia. Nyt koen vellovani syvissä mustissa vesissä. Rantaa tai auringon pilkahdusta ei näy missään. Kaikki ne asiat, joiden eteen olin valmis tekemään töitä ja taistelemaan, on viety.”
Moni nuori kärsii koronaviruksen aiheuttamista poikkeusoloista: 68 prosenttia vastaajista sanoo, että koronavirusepidemia on tuonut elämään huolia tai ongelmia tai pahentanut olemassa olevia. Yleisimpiä ongelmia ovat erityisesti ahdistunut olo, liiallinen netin, somen ja puhelimen käyttö, tylsyys sekä yksinäisyys.
Jo ennen koronakriisiä #Nuoretmyös-hankkeessa nousi esiin vastaajien toive siitä, että mediassa pitäisi puhua enemmän mielenterveydestä nuorten näkökulmasta. Nuorille on tärkeää kokea, etteivät ole yksin.
Lisäksi nostamalla esiin vaikeuksia ja huolia, joita poikkeustilanne tuo nuorten elämään, medialla on valta luoda painetta nuorten tilanteen parantamiseen.
4. Kerro innostavia esimerkkejä – nuoret haluavat tietää tavoista, joilla voivat auttaa muita
”Haluaisin auttaa niitä, joihin koronavirus on vaikuttanut pahimmalla tavalla. Esimerkiksi vanhukset, lapset, joiden kotona ei ole hyvä olla, sairastuneet… En tiedä ollenkaan, miten voin auttaa, mutta haluaisin kovasti.”
Unohtuuko nuorten näkökulma, kun medioissa esitellään auttamistapoja poikkeustilanteessa? 56 prosenttia vastaajista sanoo, että haluaisi auttaa tai ilahduttaa muita, muttei tiedä miten. Auttamismahdollisuuksista olisi hyvä uutisoida nuorten suosimissa kanavissa ja nuoria puhuttelevilla tavoilla.
Kun halutaan rohkaista nuoria yhteiskunnalliseen osallistumiseen, tärkeää on aikuisten nuoria arvostava asenne, tiedottaminen vaikutusmahdollisuuksista sekä muiden nuorten näkyminen haastateltavina. Nämä asiat on hyvä huomioida aina – myös nyt korona-aikana.
Jatketaan keskustelua somessa! #nuoretmyös #MPkorona
Nuortenmedia Demin vetämä #Nuoretmyös-hanke tuo journalismiin Z-sukupolven äänen ja syventää ymmärrystä nuorten ja median suhteesta. Hanketta rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö.
