Nuori twiittaa, aikuinen haukkuu – mitä media voi tehdä asialle?
Viime keväänä 17-vuotias ilmastoaktivisti Atte Ahokas uupui kohtaamansa verkkovihaan ja piti sometauon kerätäkseen voimiaan. Vaikka hän on jo palannut, en ole voinut lakata ajattelemasta tapahtunutta.
Mikä saa aikuiset ihmiset kiusaamaan poliittisesti aktiivisia nuoria somessa? Tämä tuntuu erityisen epäloogiselta ja epäreilulta siksi, että vuosikaudet on valitettu siitä, ettei nuoria kiinnosta yhteiskunnalliset asiat. Tämä on myös tutkitusti väärä luulo.
Kutsuin Zetapodin studioon aktivisti Sara Nymanin, joka on myös Valtioneuvoston asettaman ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja ja Allianssin edellinen ilmastodelegaatti. Hänellä on kokemusta vaikuttamisesta sekä somessa että perinteisiä kanavia pitkin.
20-vuotias Nyman on saanut itsekin kokea, miten systemaattista nuorten aktivistien kohtaama verkkoviha on Twitterissä. Monet käyttäjät tekevät kaikkensa, ettei nuoria otettaisi vakavasti. "Vaikka sanoisin mielipiteen, josta suurin osa keski-ikäisistä on samaa mieltä, niin jotain siinä on kuitenkin väärin."
Hänestä tuntuu, että myös monien somekanavien rajoitustoimet verhotaan huoleen – näennäisesti ajatellaan nuorten parasta, mutta taustalla on usein muitakin motiiveja. "Ehkä taustalla on halu kontrolloida sukupolvea, jota ei enää mahdollista kontrolloida samalla tavalla kuin on joskus historiassa totuttu."
Studiossa keskusteluun osallistuu myös Demin digitaalisen median tuottaja Viivi Aaltovesi, joka nostaa esiin, että nuorten vähätteleminen voi kummuta myös häpeästä. Ei ole helppo hyväksyä, että omat elämäntavat eivät enää kestä lähempää tarkastelua. Ettei ole itse tehnyt tarpeeksi.
Oli jokaisen yksilön syy mikä tahansa, nuoriin kohdistuva verkkoviha on ongelmallista demokratian kannalta. Kaikkien ikäryhmien ääni tulee kuulua yhteiskunnassa. Tällä hetkellä monilla nuorilla on kokemus, että aikuiset (eivät kaikki aikuiset!) joko vähättelevät heidän mielipiteitään tai eivät kuuntele. Seuraus? Z-sukupolvi liukenee entistä nopeammin kanaviin, joissa aikuisia ei ole.
#Nuoretmyös-tutkimuskyselyssä tuli esiin, että osallistumiseen kannustavia asioita ovat hyvä keskusteluilmapiiri, aikuisten arvostava suhtautuminen ja muiden nuorten näkyminen esimerkkinä. Somealustoja emme voi hallita, mutta perinteisellä medialla on keinoja kannustaa nuoria osallistumaan. Tästäkin juttelemme tarkemmin tässä Zetapodin jaksossa, kun otamme puhelimen päähän tutkija tohtori Niina Sormasen, joka on tutkinut Demin Instagram-yhteisöä. Hän kertoo myös uuden näkökulman kliktivismiin. Voiko tykkäily ja emojeilla kommentointi voi olla merkityksellistä toimintaa?
Kuuntele podcast ja osallistu sitten keskusteluun Twitterissä #nuoretmyös @lehtomurto
Kuuntele Zetapodi, niin tiedät, miten maailma muuttuu nuorten mukana. Zetapodi pureutuu Z-sukupolven arvoihin, asenteisiin, mediankäyttöön ja kulutustottumuksiin. Löydät Zetapodin iTunesista, Applen Podcastit-sovelluksesta, Spotifysta ja A-lehdet.fistä.
Tämä artikkeli on kolmas osa #Nuoretmyös-hankkeen juttusarjaa, jossa jaetaan pitkin vuotta havaintoja nuorten ja median suhteesta. Nuortenmedia Demin vetämä #Nuoretmyös-hanke tuo journalismiin Z-sukupolven äänen ja syventää ymmärrystä nuorten ja median suhteesta. Hanketta rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö.