Mihin toimittajia tarvitaan tulevaisuudessa?

Nuoret haluavat ymmärtää, mitä maailmassa tapahtuu – ja toimittajilla voi olla edelleen tärkeä rooli siinä.

#Nuoretmyös-kyselyn vastauksista käy ilmi, että Z-sukupolven nuoret kokevat tarvitsevansa journalisteja tuottamaan luotettavia uutisia, kertomaan maailman tapahtumista ja tuomaan esille epäkohtia.

Nuorten vastauksissa toistuu käsitys, että koulutuksensa ansiosta ammattitoimittajat osaavat haastatella, hakea tietoa ja käyttää lähteitä. Heillä on aikaa panostaa tiedonhankintaan sekä pääsy tietolähteille usein ensimmäisten joukossa.

Arvostuksen rinnalla kulkee toive samaistuttavasta journalismista: nuorten näkökulmia toivotaan lisää perinteiseen mediaan.

Vaikka nuoret tunnustavat toimittajien ammattitaidon, osa ajattelee, että omat ikätoverit osaavat selittää asiat ymmärrettävämmin ja kiinnostavammin kuin vanhempien sukupolvien journalistit. Tämä luo toimittajille paineita ottaa nuoret aktiivisemmin mukaan journalistisiin prosesseihin sekä näkyvämpään rooliin haastateltavina.

Samaistuttavuus ja kiinnostavuus syntyvät myös visuaalisista valinnoista sekä oikeista kanavista ja sisältötyypeistä: Kun kuvissa ja videoissa näkyy nuoria, se antaa viestin, että journalismi koskettaa heitä ja että toimittajakunta on kiinnostunut nuorten näkökulmista. Ilman tällaista vastavuoroisuutta voi olla vaikea houkutella nuoria journalismin pariin.

Iso osa nuorista ajattelee, että toimittajien tuottamat sisällöt ovat luotettavia ja laadukkaita.

Nuoret kuvailevat, että ammattilaisen teksti on yleensä helppolukuista ja -tajuista ja siihen voi luottaa. He tiedostavat, että journalisteilla on velvollisuus tarkistaa tietonsa ja käyttää lähteitä huolellisesti.

Osa nuorista kuitenkin suhtautuu hyvin kriittisesti journalisteihin ja kokee, että heidän oma maailmankuvansa ja median heijastama maailmankuva ovat jollain lailla vastakkaiset.

Z-sukupolven arvomaailmassa on megatrendejä, mutta myös näkyviä vastatrendejä, jotka vaikuttavat käsitykseen journalismin uskottavuudesta ja puolueettomuudesta. Iso osa nuorista kokee, että esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja yhdenvertaisuudesta pitäisi puhua mediassa entistä enemmän ja erityisesti nuorten näkökulmasta. Jos näin ei tehdä, median uskottavuus kärsii. Samanaikaisesti osalle nuorista juuri ilmastonmuutoksesta puhuminen näyttäytyy ideologisena ja rapauttaa heidän silmissään median uskottavuutta.

Tämä on ilmiö, joka ei koske vain Z-sukupolvea. Journalistien tulee miettiä, miten pysyä merkittävänä yleisölle, jolla on keskenään ristiriitaisia toiveita ja jakautuneet arvomaailmat.

Pystyykö journalismi tarjoamaan merkityksellisen vaihtoehdon somekuplille? Tähän tarvitaan ainakin läpinäkyviä toimitusprosesseja sekä avointa dialogia yleisöjen kanssa.

Lähteet ja asiantuntijat: #Nuoretmyös-tutkimuskysely, tohtorikoulutettava Hanna Reinikainen sekä tutkijatohtori Niina Sormanen Jyväskylän yliopistosta